Selkä

Selkäranka jaetaan kaula-, rinta sekä lannerankaan. Edellisten lisäksi lannerangan jatkeena ovat ristiluu sekä häntäluu. Ranka koostuu päällekkäisistä pienistä luista, nikamista, joita on yhteensä noin 33. Risti- ja häntäluun nikamien määrät saattavat yksilöllisesti hieman vaihdella.

Nikamat yhdistyvät toisiinsa fasettinivelten välityksellä. Napsahdus, joka selästä joskus kuuluu sitä taivuttaessa tai kiertäessä, on fasettinivelten lukkotilan avautumisen ääni. Mikäli fasettilukon avautuminen ei tuota kipua, napsahtavaa ääntä ei ole syytä pelästyä. Nikamien muodot vaihtelevat eri osissa rankaa. Yhdessä fasettinivelten kanssa ne vaikuttavat siihen, minkälaista liikettä rangan eri osista on mahdollista saada aikaan. Esimerkiksi lannerangasta ei tule juurikaan rangan kiertoa edellä mainittujen rakenteellisten ominaisuuksien vuoksi.

Kaksi rangan nikamaa ja näiden välissä oleva nikamavälilevy muodostavat yhden rangan toiminnallisen yksikön. Välilevyt toimivat iskunvaimentimina ja vähentävät rankaan kohdistuvia kuormituksia. Selkärankaa tukevat myös useat nivelsiteet, rajoittavat omalta osaltaan selkärangan liikettä eteen- ja taaksetaivutuksessa tarjoten suojaa luisille rakenteille.

Selässä on runsaasti lihaksia sekä syvällä lähellä selkärankaa, että pinnalla. Lihaksiston kunnossa pysyminen mahdollistaa ryhdikkään pystyasennon ja selkärangan tuen. Useilta selkäongelmilta on mahdollista välttyä, kun lihakset ovat riittävän vahvat ja selkään kohdistuva rasitus ei kuormitaluisia rakenteita tai nivelsiteitä.

Selän kiputiloja koetaan eniten alaselässä, alaselkäkipujen esiintyvyys onkin suomalaisilla viime vuosien aikana lisääntynyt. Riskitekijöihin kuuluvat fyysisesti kuormittavat työt ja työtehtävät, jotka sisältävät paljon nostoja ja hankalia työasentoja sekä liikalihavuus. Istumatyön ja runsaan istumisen on todettu lisäävät painetta nikamavälilevyissä, mikäli istuma-asento on kumara. Tällöinselän lihakset rentoutuvat ja ajan saatossa heikentyvät sekä nivelsiteet venyvät, jolloin selkäranka ei saa tarvitsemaansa tukea. Vastaavasti notkoselällä istuminen niin kutsutussa yliryhdissä venyttää vatsaa ja heikentää siten selän tukea vatsan puolelta. Selän lihakset kiristyvät, jolloin normaalia selän pyöristystä on vaikea saada aikaan. Kumpikin ääriasento luo ylimääräistä painetta selän rakenteille.

Alaselän kiputilat jaetaan spesifeihin eli lääketieteellisesti diagnosoituihin sekä epäspesifeihin kiputiloihin. Esimerkkinä spesifeistä kiputiloista ovat erilaiset välilevyongelmat, kuten välilevypullistuma. Tällöin välilevyn pehmeä ja hyytelömäinen sisäosa pullistuu ulospäin. 

Epäspesifejä alaselkäkipuja aiheuttavat liikkeen tai liikekontrollin häiriöt. Esimerkkinä epäspesifistä selkäkivusta on noidannuoleksi kutsuttu tila, joka aiheutuu selän lihasten venähtämisestä usein hallitsemattomassa ja äkillisessä liikkeessä. Tutkimalla voidaan selvittää, johtuvatko alaselkäkivut esimerkiksi selkärangan epäoptimaalisesta asennosta tai selän tukirakenteiden puutteellisesta toiminnasta. Usein epäspesifit alaselkäkivut ovat erinäisistä ongelmista koostuva vyyhti, jota on mahdollista avata kireitä ja heikkoja lihaksia rentouttamalla, vahvistamalla sekä selän kannalta optimaalisia toimintamalleja oppimalla.

Fysioterapeutti osaa tutkia ja analysoida selän vaivoja ja ohjata tarpeellisia harjoitteita ongelman korjaamiseksi. Kivun lietykseen on mahdollista käyttää muun muassa manuaalista käsittelyä ja fysikaalisia hoitoja. Ongelman selvittyä voidaan aloitta spesifi omatoiminen harjoittelu.


KIPUA ALASELÄSSÄ (20.3.2017)

Asiakas saapuu vastaanotolle pitkittyneen alaselkäkivun vuoksi. Alaselkäkipua esiintyy erityisesti kaupunkiympäristössä eli kovalla alustalla kävellessä. Vasempaan alaraajaan syntyy ajoittain hermokipua istuessa. Alaselkäkipu häiritsee ajoittain myös nukkumista. Kipu oli alkanut lomamatkalla äkillisesti ja on kestänyt nyt useamman vuoden ajan muuttumattomana.

Ryhtitutkimuksessa havaittiin lanneselässä korostunut notko. Alaraajat olivat kääntyneet hieman sisäänpäin, varsinkin vasen alaraaja. Alaraajojen sisäkierto johtuu mahdollisesti lonkan ulkokiertoa tuottavien lihasten heikkoudesta. Asiakasta palpoidessa havaittiin vasemman pakaraseudun hermokipua, johtuen lihasten aiheuttamasta puristuksesta hermon kulussa.

Asiakkaan kipuja hoidettiin manuaalisilla ja fysikaalisilla hoitokeinoilla. Lannerangan korotunutta notkoa hoidettiin yksilöllisesti suunnitelluilla spesifeillä lanneranganlihasten lihasvoimaharjoitteilla. Näitä asiakas teki viikoittain sovitun harjoitteluohjelman mukaisesti. Asiakkaan alaselkävaivat helpottuivat huomattavasti 4 viikon terapiajakson ja harjoittelun aikana. Lisäksi asiakkaan asennon ja lihastasapainon optimoimiseksi asiakas sai pakaralihasten aktivointia ja voimaa kehittäviä harjoitteita.